Uuden reissun suunnittelu

Uuden reissun suunnittelu on yleensä alkanut seuraavilla kriteereillä: Sen pitää olla maa, jossa ei olla vielä käyty ja sen täytyy olla budjettiin sopiva. 

No okei, Italiassa oon käynyt kahdesti, mutta se onkin yksi niistä harvoista, jonne vaan haluaa aina palata takaisin. Sen maan tunnelmaa, yhteisöllisyyttä ja perhekeskeisyyttä ei kauheasti muualla ole välittynyt ainakaan omaan silmään. Ja se ruoka, Ah, che bontà! Lo adoro! 

Toinen tälläinen kohde, itseasiassa vielä Italiankin voittanut, on Irlanti. Niin kuin taisin jossain aiemmassa postauksessa jo sanoakin, että eläkepäivillä siellä voisi hyvin pitää pystyssä omaa B&B paikkaa pystyssä ja tietysti pubi siinä yhteydessä. Oikeastaan siellä tuntui, kuin olisi kotiin tullut.

 

Ja taisinpa muuten käydä tässä taannoin myös Espanjassa, torremolinoksessa toistamiseen. Edellinen reissu sijoittui v. 2018, josta on myös harvoja muistoja jäänyt kuviksi talteen. Osa mun kuvista on täysin jossain universumin tavoittamattomissa, kun ei ole kaikki muistikortitkaan enää tallella.

Ja joo, tyypillisesti taas eksyin aiheesta, heh. 

Reissubudjetti on määräytynyt hyvin pitkälti lomarahojen + veronpalautusten mukaan. Silloin kun aloitin matkustelun aikanaan, ne on toimineet mun matkojen budjetteina ja sen rahan oon käytännössä pyhittänyt täysin omien haaveiden toteuttamiseen, oonhan ne omalla työllä itselle ansainnut. Matkat sijoitetaan turistikauden ulkopuolelle, siitä jo itsessään tulee aivan mieletön säästö. Turistikaudella myös monet muut hinnat nousevat maissa, joten reissun saa pidettyä kohtuu hyvin edullisena ja toisaalta mahdollistaa myös itse kohteessa pääsyn tekemään jotain vähän erikoisempaa. 

Mutta niin, uusi reissu? Se tulee sijoittumaan poikkeuksellisen ajan päähän, oikeastaan kukaan tässä perheessä ei vielä tiedä milloin. Portugalin jäätävän sekoilun jälkeen, kahden kirjolla olevan lapsen (kyllä se kolmaskin on, muttei ole vielä todettu) ja yhden vauhti tiitiäisen kanssa matkaaminen olisi vielä edessä. Tää tietää taas sitä, että budjetti nousee, riippuen siitä minne haluaa mennä. 

Ajatuksena on ainakin, että tällä kertaa EI Eurooppaan. Tietyllä tapaa, kun on nähnyt jo suurenosan EU maita, se samankaltaisuus alkaa vähän tökkiä. Eli vaihtoehtoina olis mahdollisesti Aasia taikka Amerikka. 

Vähän kyllä heiteltiin ajatusta lapsille ilmaan, et jos mentäisiin käymään mun serkun luona Floridassa. Ja kiitos taas mun liian nopean ajatuksen juoksun, johon järki ei ehtinyt mukaan... Huomasinkin katselevani erityylisiä Amerikan road-tripeja. Nii, miettikää. Kolmen lapsen kera. Ihan kreisi ajatuksenakin jo. Toteutus on jo suunnittelun alla, monta asiaa pitää pohtia siinä. Asuntoautoilu kiinnostaisi valtavasti ja se olisi varmaan lepotaukojen kohdalla aivan loistava ratkaisu. (Ja varmaan vois herätä aamulla jossain kansallispuiston maisemissa, kädessä kuppi kuumaa kahvia) 

Mua voi seurata instagramissa @vaihdasuuntaa, jossa kerron postauksessa, mitä on matkustaa kirjolla olevien lasten kanssa! 

No, siitä Portugalista oppineena ennakointi tulee ehdottomasti suunnittelualustalle, mentiin sitten minne vain. Budjetti tulee olemaan korkea, mutta tosiaan ne lomarahat+ veronpalautukset ainakin kahtena vuonna matkatilille. Ja muutama hassu keikkavuoro, niin eiköhän sillä sais jo hupia aikaan. (Laskin että ainakin 137 keikkavuoroa olis tiedossa about, huh...)

Ja miksi? Koska haluan välittää lapsille sen, ettei elämää tarvitse elää lainkaan yhteisönnormien mukaisesti. Vaan aivan täysin omannäköistä elämäänsä. Ja he on jo oppineetkin matkailusta jo jotain. Sen, mitä on olla vapaa ❤️