Sain elämäni tilaisuuden matkustaa Afrikkaan työkaverin mukana. Hän heitti eräänä päivänä vitsillä, josko lähdettäisiin jouluksi sinne. Hetken aikaa (20sec.) mietittyäni, vastasinkin hänen yllätyksekseen myöntävästi. Saatiinpa myös toinenkin työkaveri lähtemään matkaan mukaan! Tätä reissua ajatellen valmistautumisaikaa oli noin puolisen vuotta. Tämä olisi toinen reissu ulkomaille niin, että matkaisin kohteeseen aivan yksin! Belgian jälkeen tämä ei kauhistuttanut, vaikka Saksassakin oli koneen vaihto edessä. Yllättävän näppärästi näin jälkikäteen kun näitä reissuja ajattelee, vaihdot sujuvat todella hyvin.
Otin selvää rokotukset.fi sivustolta, mitä rokotuksia paikan päällä tarvittaisiin. Koska matkustamisen liekki alkoi jo tuolloin roihuamaan niin vahvasti sisälläni, niin ei haitannut jatkoakaan ajatellen ottaa useita rokotteita, jotka olisivat voimassa elinikäisesti. Yhteensä otin viisi rokotetta, koska osa sinne tarvittavista minulla jo olikin. Malaria rokote oli mielenkiintoinen, tablettimuotoinen ja voimassa vain tietyn aikaa. Rokotuksiin sain reseptit lääkäriltä, jotka hain apteekista. Tämän jälkeen piti varata aika terveyskeskukseen ja viedä osa näistä rokotteista mukana sinne, jotta ne voitaisiin pistää.
Kaksi viikkoa sujui melko luontevasti siellä. Saavuttuani maan pääkaupunkiin Nairobiin, tuli heti kielimuuri vastaan. Englanninkielen taitoni on melkoisen heikko, enkä oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitä minulta haluttiin. Viisumin ja passin ojennettuani, virkailija taisi vain kyllästyä selostamaan seuraavaa etappia, annoin lopulta vain sormenjäljet ja tuskaisen 30 minuutin jälkeen pääsin tullista läpi maahan. Toi puoli tuntinen kyllä tuntui ikuisuudelta ja alkoi vähän arvelluttaa, pitääkö lähteä seuraavalla lennolla sittenkin jo kotia kohti.
 |
| Nairobin kirahvi alueelta |
 |
| Pyykkipäivä - Vaikka muutoin talossa oli kaikki mukavuudet, pyykinpesu piti hoitaa käsin |
Majoituimme työkaverini siskon perheen luona Nairobissa. Heti alkuun tehtiin selväksi, ettei minun kannattaisi liikkua missään yksin, varsinkaan toreilla tai huonommilla alueilla. Jatkuvasti täytyisi olla jonkun paikallisen tutun tai työtovereiden seurassa. Majoituksemme olikin aidattu ja vartioitu 24/7. Majoituksessa perheen palveluksessa oli kotiavustaja, joka huolehti perheen kotitalousasioista, ruoanlaitot sekä pyykkihuollon. Osa vaatteista, kuten alusvaatteet pesimme itse matkan aikana.
Tekemistä keksittiinkin melko hyvin näille kahdelle viikolle. Kävimme paikallisissa kaupoissa, toreilla, eläinten nähtävyysalueella, kiipesimme tulivuorelle 2,5km korkeuteen, vierailimme Victoria järvellä ja kävimme myös tapaamassa työtoverimme sukulaisia kisii;ssä, jonne olikin melkoinen ajomatka. Vierailimme myös afrikkalaisissahäissä, jossa viimeistään opin, mitä tarkoittaa african time. :D
Häidenhän siis piti alkaa kello 13.00, mutta varsinainen tilaisuus lopulta alkoi lähemmäs 16.30.
Häät oli siitä huolimatta upeat, sekoitus afrikkalaisia perinteitä, joihin oli otettu mukaan myös Amerikan suuruutta ja -tyyliä. Ja näiden kaikkien vuosien aikana olen oppinut senkin, ettei näissä juhlissa koskaan ole vieraista pulaa. Tutut ja puolituntemattomatkin saapuvat juhlimaan juhlakalua kaukaakin.
 |
| Paikallisista häistä, joihin päästiin kuokkimaan |
Ajokulttuuri on tottumattomalle ihan mieletön kokemus. Hiekkatiet kaupunkien ulkopuolella näyttää siltä, että kyllä siinä kaksi autoa menee vastakkaisiin suuntiin. Järkytys olikin, kun tuli "ruuhkaa" eli sen kolme autoa peräkanaa, tie jakautuikin ihan äkkiarvaamatta nelikaistaiseksi. Kuskimme siis välillä ajeli ojan puolella, ihan rentona. Itseä hirvitti suurinosa ajomatkoista niin paljon, että tyydyin pitämään silmät kiinni osan matkoista! Pisin automatkamme kesti noin 8h per suunta, tällä reissulla Nairobista Kisiihen maisemat olivat kullanarvoiset. Oli paljon savannia, vuoria, rotkoja, silmän kantamattomiin tee- ja kahviviljelmiä.
 |
| Longonot Crater point- olipahan reissu |
Longonot Crater point
Tulivuori näytti kaukaa upealta ja jylhältä ja ajateltiin, että sinne olisi melkoisen helppokulkuinen tie perille. Olinpahan taas niin väärässä. Mäki oli osin lähes pystysuoraa niin, että piti kiivetä myös käsiä käyttäen. Koko mäki oli lähestulkoon irtohiekkaa täynnä, joten askel eteen välillä tuntui kahdelta askeleelta taaksepäin. Muutaman tunnin rupeaman jälkeen päästiin kuitenkin huipulle. Suoraa tietä reitti oli 3,2km pitkä, vaihtoehtona oli valita loivempi ja pidempi reitti vuorta pitkin 7,2km. Tästä ihanuudestakin maksettiin noin 40€ aikuiselta, mutta huipulla se todella oli sen rahan ja hien arvoinen. Alastulo olikin sitten jo helpompaa ajallisesti ja ruumiillisesti.
Ajomatkan varrelta kuvattua, kohteena paluu takaisin Nairobiin
Eläintarhamaisella alueella vieraillessamme pääsimme näkemään kirahveja, virtahepoja sekä luonnollisesti lempieläimiäni, norsuja. Oli kyllä tietyllä tapaa yksi tämän elämän kohokohtia päästä silittämään niitä.
 |
| Pääsin sieluneläinteni pariin |
Noin puolessa välissä matkaa lensimme pariksi päiväksi myös Mombasan alueelle. Tässä tulikin mielenkiintoinen asia vastaan. Sisämaassa lämpötilan ollessa korkeimmillaan noin 40 asteen tuntumassa, kuumuus ei jostain syystä tuntunut ihan niin pahalta. Suomen 40 astetta olisi varmaan tappava, mutta täällä lämpö hämäsi niin, etten edes jossain kohtaa tajunnut palaneeni. Ja tavallisesti vain rusketun, ihon palaminen oli täysin uusi kokemus. Mombasan sama 40 astetta tuntui tässä kohtaa siis aika samalle, kuin Suomen helteet. Luulen sen johtuneen rannikko alueesta, jossa kosteus kävi täysin päälle.
Mombasa oli mieletön. Astuttiin sisään hotellihuoneeseemme ja parvekkeen näkymä merelle päin oli uskomaton. Ensimmäinen fiilis oli unenomainen, kuin olisin ollut elokuvassa sisällä. Se ei sinällään ole täysin perinteinen turistikohde vs. Gran Kanaria ja muut saarielementit. Yhtenä aamuna päätimme herätä niin aikaisin, että näimme auringon nousevan ikäänkuin merestä. Se oli upea kokemus!
Kävin pulahtamassa myös Intian valtameressä, kuumuus kun ei sinällään ole minun ystävä, enkä kestä helteisiä päiviä. Se taisi olla ihan oikea päätös siinä kohtaa, sillä reissutoverit, jotka menivät sen sijaan syömään, kertoivat ruokapöydälle kesken aterioinnin tippuneen puusta vihreä mamban. Käärmeet eivät myös ole mieleeni, niin en tahtonut edes kuvitella minkä shown olisin saanut aikaan siinä ravintolassa.
Masaai maran levähdyspaikalla ruokatauolla, matkalla Kisii:hin.
Paikallinen ruoka oli kerrassaan kokemus, tuolloin en osannut vielä ehkä arvostaa täysin maassa maan tavalla ajatustani ja joitain paikallisia ruokia toki söin. Mausteet eivät olleet entuudestaan tuttuja, joten maku vaati monellakin tapaa paljon totuttelua. Tänäpäivänä ehkä osaisin suhtautua ruokiin vähän uteliaammin ja uskaltaisin maistella enemmän erilaisia kokonaisuuksia. Kasviksia oli jonkin verran tarjolla, kalaa harvakseltaan. Pääosin liha (nyama choma) joka oli hiiligrillattua vuohta tai nautaa ja ugali (valkoinen kiinteä lisuke) jonka maku muistutti melkoisen paljon mannapuuroa, tosin paljon kiinteämpänä versiona. Melkein aina oli lisukkeena myös Sukuma wiki, joka on paistettua lehtikaalia sipulin ja tomaatin kanssa. Erityisesti mieleeni jäi Chapati, jota yhä edelleen välillä ystävääni pyydän valmistamaan. Ne näyttää letuilta, mutta ovat suolaisempia ja kiinteämpiä versioita niistä, mutta se on paikallinen litteä leipä. Toinen makuelämys oli Pilau, joka oli mausteinen riisiruoka, jossa usein oli naudanlihaa. Myös tuoreet hedelmät maistuivat aivan erilaisille, mitä olen suomalaisista kaupoista ostanut. Banaanit olivat hiukan pienempiä, mutta uskomattoman makeita ja ne maistui reissussa paremmin, kuin tavallisesti. Myös makeat mangot olivat välipalana toimiva ratkaisu.
Kahvin sijaan paikalliset juovat usein päivän aikana teetä, vaikka toki Keniassa kasvatetaan teen lisäksi myös kahvia. Juteltuani tästä, kuulin että teen maun lisäksi se on myös paikallinen tapa viilennyttää itseään kuumana päivänä. Kuumajuoma lämmittää sisältä päin, mutta jossain kohtaa olo helpottuu ja viileys paahtavan kuumuuden keskellä alkaa tuntua siedettävältä.
 |
| Paikallista ruokaa |
 |
| Mombasan rannoilta |
 |
| Nairobin majoituksen uima-allas |
Kokonaisvaltaisesti reissu oli kyllä kaiken arvoinen. Kulttuuri oli aivan täysin erilainen, mihin itse on tottunut. Kaikki tervehtivät kaduilla ja pysähtyivät juttelemaan huolimatta siitä, olitko tuttu vai et. Lentomatka on pitkähkö, mutta perillä ehtii ladata akkuja. Aika eroa ei ollut lainkaan, sillä Kenia sijaitsee maantieteellisesti Suomen kanssa samalla aikavyöhykkeellä. Tosin kesä- ja talviaikaa siellä ei tunnusteta erikseen, joten talvella matkustettaessa Suomi on tunnin edellä ajassa. Vuorokausirytmi oli myös mielenkiintoinen havainto, sillä aurinko nousee melko tasan kello 6.00 aamulla ja myös laskee tasan 12h päästä kello 18.00 ja näin se on myös ympäri vuoden. Se oli hassua, että se nousee sekä laskee todella nopeasti. Kuvia varten pitäisi olla kamera valmiuksissa näitä varten. Matkustimme joulun jälkeen, joten marraskuun pimeydestä hyppy tasaiseen valoaikaan oli virkistävä kokemus. Pienistä selkkauksista maahan pääsystä, lennon pituudesta ja muusta huolimatta, palaisin mielelläni tänne uudelleen. Kokonainen Afrikka olisi täynnä koluttavaa ja nähtävää.
 |
| Matkamuisto eräältä torilta Nairobissa |
 |
| Maisemakuva |
Roadtripistä haaveilevat: Matka-ajat on kyllä aika suuntaa antavia kartan mukaan, sillä tiet ovat suurelta osin pieniä hiekkateitä ja osin myös huonokuntoisia. Levähdyspaikkoja on harvakseltaan ja toilettilaukku kannattaa olla mukana, sillä juoksevaa vettä tai wc-paperia ei välttämättä ole saatavilla jokaisessa paikassa. Vaikka hotelleissa tai muissa majoituspaikoissa likimain aina onkin wc-istuin, niin näillä pitkän matkan etäisyyksillä se käsittää reiän lattiassa ja ovi suljetaan vain hakasella. BEnsakanisteri kannattaa varuiksi ottaa mukaan ja jos mahdollista, on joissain paikoissa saatavilla paikallisia kuljettajiakin matkoille maksua vastaan.
🎥 Elokuvafiilis:⭐ ⭐ ⭐ ⭐ ⭐
Tällä reissulla tuli useita ja erityisesti se ensimmäinen wow "tää on elokuvaa" - fiilistä.
🌎 Autenttisuus:⭐⭐⭐⭐⭐
Kaikkialla täällä on autenttisuutta parhaimmillaan.
❤️ Palaisinko uudelleen: Kyllä
✨ Hetki jota en unohda: Kun kohtasin norsun ensikertaa elämässä livenä tai Mombasan upea postikorttimaisema
Kommentit
Lähetä kommentti