Bienvenue dans la Ville Lumière, Paris! 2026
Bonjour!
Yksi viimeisimmistä matkoistamme sijoittui aikuisten kesken Pariisiin! Voin suhteellisen matkakonkarina vannoa, että Charles de gaullen- lentokenttä on ehdottomasti varmaan siistein ja puhtain lentokenttä missä olen ollut. Punaisella teemalla ja pianolla(!) varustettu kenttä, muistutti paljon niitä Instagram reelsin videoita, joissa nämä pianistit soittelee ja ohikulkijat pyytävät saada laulaa toive kappaleitaan. Jo kentälle saapuminen oli eräänlainen wau-fiilis.
Kuten tavallista, harvoin otetaan kulkuvälineeksi taksia kentältä ja oikeastaan flown mukaan katsotaan vasta paikallisella kentällä julkisia liikennevälineitä. Googlemaps on helppokäyttöinen tässä, mutta... Aina ei tiedetä mihin suuntaan se oikeasti lähtee ja pysähtyykö kyseinen liikenneväline oikealla pysäkillä. :D
Niin kävi nytkin. Suunta kyllä oli oikea metrolla, mutta ajettiin reippaasti meidän majoituksen sijainnista ohitse. Tällä tyylillä sujui oikeastaan meidän ensimmäinen vuorokausi, sekoillessa suunnissa ja metrojen erilaisuuksissa. Myöhemmin kun tajusimme miten valtava paikka Pariisi ihan oikeasti on, aloimme ymmärtää miksi näitä metroja oli niin valtava valikoima. Ei voinut mitenkään verrata Helsingin yksinkertaiseen metroon. Metrolla oli helppo liikkua paikasta toiseen, eikä metropoli alueella tarvinnut autoa muutoin, kuin taksimatkan yhtenä päivänä, kun metrot oli huollossa.
Pariisi on jo käsitteenä niin laaja kokonaisuus, ettei edes viisi päivää täällä riittänyt näkemään aivan kaikkea. Alunperin ajatuksena olisi kerran elämässä käynti täällä, joten kävimme katsomassa paikalliset maamerkit, kuten Eiffel tornin, Notre Damen, riemukaaren, Louvren ja paljon muita kuuluisia kohteita. Erityisesti mieleen jäi myös pienet kadut, paljon kahviloita ja pakko sanoa, ettei croissant ole koskaan ollut niin suussa sulava, rapea pinnalta ja syntisen pehmeä sisältä päin. Love it. Paikallinen herkku, crepes löytyy myös useiden katujen varsilta pikku kioskeista. Ollaan siinä suhteessa erilaisia, että toinen meistä rakastaa makeaa ja toinen taas on enemmän suolaisen perään. Onneksi oli valinnan varaa ja kummallekin maistui, Bon appétit! Ennen uuteen maahan menoa opetellaan sen maan kielellä muutama fraasi, ihan kohteliaisuus syistä. Palveluun etenkin Ranskassa vaikuttaa jo paljon se, kuinka tervehdit tullessasi ravintolaan tai putiikkiin ja osaat kiittää sieltä lähtiessäsi.
Ajankohtana meillä oli tyypilliseen tapaan toukokuun alku. Ollaan huomattu, että se on rauhallisin (ja edullisempi) kuukausi matkustaa, etenkin ruuhkaisissa turistikohteissa ja isoissa kaupungeissa. Lisäksi mun kuuman sietokyky on niin heikko, ettei viileämpi keli haittaa ikinä. Tosin tässä kohtaa vuotta varsinkin keski- ja etelä Euroopassa alkaa jo olla kevät varsin pitkällä ja lämmintäkin riittää päivisin. Ja niin oli nytkin, sopivan lämmintä ja turisteja oli melko vähän. Kahviloihin tai ravintoloihin ei tarvinnut jonotella ja Eiffelin alueellekin pääsi pienen turvatarkastuksen jälkeen mutkattomasti. Alue itsessään on ilmainen, mikäli ei halua huipulla käydä.
Eiffel torni on itsessään ajatuksena ehkä klisee, mutta omin silmin nähtynä se on erittäin vaikuttava näky. Kuultiin tällä reissulla tarina eräästä kenraalista, jonka tehtävänä oli natsi-Saksan aikoihin erään johtajan käskystä määrä räjäyttää Pariisi maantasalle. Hänen päätöksensä olla räjäyttämättä paikkaa viime hetkellä, koitui historiallisella tavalla hyväksi ja vain ihan hiukan myöhemmin natsi-Saksan valta kaatui.
Kaikenkaikkiaan matka oli onnistunut ja aika sellainen, kuin sen kuvittelinkin olevan. Montmarten alue kannattaa ehdottomasti kiertää. Huipulla pääsee näkemään Pariisin lähes kokonaan, loppua tai kaupungin rajaa ei tosin meinaa nähdä. Pienet kahvilat ja puodit olivat autenttisia kokemuksia ja ruoka ehdottoman hyvää jokaisessa paikassa, joihin pysähdyimme. Maassa maan tavalla, maistellaan aina paikallisia herkkuja, ruokia sekä jälkiruokia. Juustot olivat erittäin bueno välipalana. Jälkiruokana creme brulee, oli paikallisena herkkuna hyvin maukas kokemus, kun sen söi nimenomaan Ranskassa. Kotona olen itsekin tätä valmistanut, aina yhtä herkullista.
Maistoin paikallista herkkua confit de Canard, ankan koiven sijaan se tosin oli ankan rintaa ja erittäin maukas ruoka. Seuraavalla reissulla ajattelin kokeilla vielä bouilla baissea, kuuluisaa kalakeittoa sekä ikonista ratatouillea, joka on perinteinen provencelainen kasvisruoka. Myös Coq au vin tulee maistiin seuraavalla reissulla.
 |
| Paikallista herkkua lähellä Louvrea |
 |
| Leipomo Pariisin keskustasta |
 |
| Suussa sulavat croissantit oli matkan yksi kohokohdista |
Reissun erikoisuuksiin kuului myös kuuluisat katakombit, jotka ilmeisesti jatkuvat Pariisin katujen alla kymmeniä kilometrejä. Tätä sai kulkea omatoimisesti kuulokkeiden kautta toimivan oppaan kanssa, oli hurja kokemuksena nähdä käytävä tolkulla, lähes kilometrin mittainen matka ihmisluita.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpiä... Mitä odotin kaiken tän lisäksi, ehkä eniten tältä reissulta.
Louvre ❤️ niin mielettömän kokoinen taidegalleria, että sen kiertämiseen ilmeisesti menisi noin 5-6 päivää. Ja tämä on yksi hyvä syy tulla tänne vielä joskus uudelleen. Kieltämättä mentiin sinne ajatuksella, että onhan tää varmaan vähän isompi kuin meidän ateneum. No, pelkästään yhtä sivua louvrea pitkin sai kävellä liki vartin verran, joten olihan se valtava.
 |
| Louvren sisältä, tämän yläpuolella kolmio isompana piha-aukiolla |
Kerrankin oisin voinut hyödyntää mun kuulon alenemaa ja mennä sinne ihan viereen seisoskelee, mut ei ujous anna periksi.
 |
| Mona Lisa |
 |
| Viimeinen ehtoollinen |
 |
| Louvren puiston päädystä |
Pariisi oli ihana❤️
🎥 Elokuvafiilis:⭐ ⭐ ⭐ ⭐
Tällä reissulla tuli useita "tää on elokuvaa" - fiilistä.
🌎 Autenttisuus:⭐⭐⭐
Ranskassa pitää vielä päästä käymään muuallakin
❤️ Palaisinko uudelleen: Kyllä, muttei lähivuosina
✨ Hetki jota en unohda: Eiffel torni auringonlaskun aikaan / aidon croissantin maku ensi kertaa Ranskassa
Kommentit
Lähetä kommentti